LC Brisbane: maaliskuuta 2012

Ajattelin sitten kertoa tässä muutaman kulissien takaa-faktan :)

Dimma ei ole varsinaisesti suvun aloittaja, vaan yksi lukuisista Brisbaneiden toisen sukupolven edustajista. Hänen isänsä, Henry Brisbane, piti boolpropata alienraskaaksi melko monta kertaa ennen kuin mieleinen lopputulos/LC:n aloittaja löytyi. Dimmalla siis on paljon sisaruksia, joista tosin vain yksi omistaa alienihon ja on sen takia ainoa LCssä nähty.
Valentinilla ei ole oikeasti perhettä, koska hän on alunperin yliopistoon naapurustosta teininä napattu NPC.
Brisbanet eivät ole missään vaiheessa muuttaneet kaupungista toiseen, koska pelini kaatuu yrittäessä siirtää tonttia perheineen talovarastoon. Ajattelin tosin muutattaa suvun tämänhetkiset jäsenet johonkin Naronvillen kaupunginosista. Todennäköisesti Siniperään.
Mikah ei päädy yhteen Auroran kanssa. Tämän sanon tulevaa osaa ajatellen, koska en halua, että kellekkään jää "no niin nyt tuo on paritettu tuolle ja nyt tulee vauvoja"-jälkimaku seuraavan osan lukemisen jälkeen.
Valentin ei ole käynyt yliopistoaan loppuun.
Osan 5 aikana minun täytyi uudelleenasentaa pelini, koska munasin valoitushackin asentamisen kanssa :D

No tässä nyt muutama täysin turha ja hyödytön tieto tästä LCstä. Teki vain mieli tehdä tälläinen, kun satuin eräässä toisessa blogissa näkemään.
Uusi osa tulossa viimeistään ensi viikolla, kirjoittelemisiin :)

Tämän osan erikoisvaroitukset: luvassa paljon vauvatehtailua, tylsää perusperhe-elämää ja syntymäpäiviä. Kuvia lähemmäs 40.

Uusi talo oli paljon suurempi, kuin mikään niistä missä Ona oli ennen asunut. Se oli lähes yhtä suuri kuin Turkkien talo, ja kolmihenkinen perhe mahtui sinne oikein hyvin.

Valentin päätti työpaikkojen etsimisen välissä opettaa poikaansa kävelemään.

Onaa tämä nauratti. Vielä viisi vuotta sitten Valentin oli ollut "Luojan lahja maailman naisille". Muutos tosiaan oli havaittava, nykyään mies oli rauhoittunut perheenisä.

Eipä aikaakaan, kun neljäs perheenjäsen ilmoitti olevansa matkalla maailmaan.

Äidin maha kasvoikin yllättävän suureksi, ja molemmat vanhemmista alkoivat miettiä, onko tulokkaita saapumassa yhden sijaan jopa kaksi tai jopa enemmän.

Raskauspäivät kuluivatkin Noëlin puheopetuksen parissa.

(Kamera pääsi pomppamaan, joten kuvakulma on ainakin persoonallinen :D)

Kaksosepäilyt osoittautuivat turhiksi, ja perhe täydentyi isoveljensä kanssa samat geenit omistavalla Mikahiksi nimetyllä pojalla. Ilmeestä päätellen Valentin olisi halunnut tyttären.

Pian olikin Noëlin syntymäpäivä, ja poika siirtyi kouluikään.

Söpö tuli :)

Koulutiensäkin poika aloitti tyytyväisenä ja innoissaan.

Mikah seurasi isoveljensä esimerkkiä, ja kasvoi itsekin.

Molempien poikien kasvettua heidän yhteiseen huoneeseensa hankittiin jo tulevaisuutta hiukan katsellen kerrossänky, johon molemmat pojat mahtuisivat helposti nukkumaan.

Perheeseen adoptoitiin myös koiranpentu, joka nimettiin luovasti Lillaksi.

Ona ryhtyi kuntoilemaan raskauskilojaan pois, koska uskoi että Noël ja Mikah jäisivät Brisbaneiden kolmannen sukupolven ainoiksi edustajiksi. Kaupungin kuntoklubin kautta hän löysi myös joogan, johon hurahti täysin.

Uusi perheenjäsen joutui uteliaan taaperon tutkiviin käsiin.

Ona oli jälleen raskaana, joten sukupolvi täydentyisi vielä yhdellä jäsenellä.

Mahan kasvaessa jälleen isohkoksi, alettiin miettiä, kuinka monta tulokasta olikaan matkalla maailmaan..

Valentin sai töitä yläasteen rehtorina, ja kimppakyytiauto oli aika hieno ;)

Noëlilla oli (suloinen) tapa halata isäänsä aina, kun tämä tuli töistä kotiin.

Valentinin ollessa töissä Ona alkoi saattaa kolmannen sukupolven kolmatta edustajaa maailmaan.

Jälleen kerran kaksosepäilyt olivat turhia, mutta hämmästys oli silti molemmilla vanhemmilla aikamoinen, kun uusi tulokas paljastuikin isoäitinsä geenit omistavaksi.

Kaiken sen ajan, mitä hänen ei pitänyt käyttää Mikahin opettamiseen, Ona lelli Lionelia. Valentinin mielestä pojan helliminen meni jo Onalta yli. Ihan kuin Lionelilla olisi ollut joku synnynnäinen sairaus. Eihän lapsi sairas ollut, hiukan erilainen vain.