sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Osa 4. Happy days are over

Kolmen päivän päästä Dimma ja Ona olivat toisella puolen Maapalloa, idyllisillä ja kauniilla Twiikkii-saarilla halvassa hotellihuoneessa.

Dimma saattoi esiintyä täällä omana itsenään, koska "täälläpäin liikkuu muutenkin epäilyttävää väkeä".

Yhdeksi päiväksi he menivät hotellin vieressä olevalle rannalle. He kuluttivat päivän ottaen aurinkoa..

Vaahtokarkkeja paahtaessa..

Ja hiekkalinnoja rakennellen. Ei Onan tarvitse syytä vielä tietää, kai voin antaa hänen nauttia lapsuudestaan...


He leikkivät vielä rannalla saman päivän aikana vesisotaa.

Onalle koko paikka oli kuin ihmemaa. Joka paikassa oli uusia asioita, joita tutkia. Rannallakin olisi vielä pimeän aikaan järjestetty tulitanssishow, mutta sekä äidin että tyttären väsymys ajoi heidät molemmat hotellille nukkumaan.

Seuraava päivä menikin hotellin palveluista nauttien. Vaikka hotelli olikin halpa, sieltä löytyi kaikki rantaparatiisin "välttämättömyydet", kuten hierontapiste.

Ona nautiskeli samaan aikaan olostaan riippumatossa.

Nälän yllättäessä hän nousi pois riippumatosta vieressä olevaan pihakahvioon. Tämä on paras loma ikinä, Ona ajatteli.

Kuuma ilmanala kuitenkin väsytti pienen tytön, joten Ona saattoi nukkua jopa 12 tuntia vuorokaudesta.

Kolmantena päivänä Dimma ja Ona lähtivät kävelylle. Muutaman mutkan jälkeen he päätyivät suurelle, mutta syrjäiselle tontille, jossa oli pieni ruohomaja.

Majassa asusteli vanha mies. Siitä tosin ei ollut varmuutta, hänellä kun oli paksu kaapu ja naamio päällä koko ajan.. Hänen kaikki kodinkoneensa olivat rikki, ja kun käsistään kätevä Dimma korjasi ne. Palkkioksi hän sai omituisen nuken, jonka arvosta suvun tulevaisuudelle naisella ei ollut aavistustakaan..

Rahat alkoivat jo neljäntenä päivänä loppua, sillä ei maalauksia, kasveja ja kirjoja myymällä kovin isoja rahoja ansaitse. Viimeinen päivä menikin pysyessä jälleen hotellilla, mutta tällä kertaa he nauttivat pelkistään ilmaisista palveluista.

Loma olikin ehtinyt jo lähes pyyhkiä Dimman mielestä uhkaa, joka häntä takaisin Naronvillessä odotti.

Niin.. Viimein tuli kotiinlähdön aika.

Jo ennen pakomatkalle lähtöä oli ollut selvää, että vanhaan tuttuun kotiin ei voisi enää palata. Niinpä jo ennen lentokoneeseen nousemista Dimma oli varannut pienen kerrostaloasunnon kaupungin toiselta laidalta.

Asunnossa ei tosiaan ollut ylimääräisiä neliöitä. Sohva avautui vuoteeksi, jossa Ona nukkui.

WCn lisäksi ainoan suljetun huoneen sai Dimma. Huoneessa oli yksinnukuttava sänky, yöpöytä kelloineen ja työpöytä, jossa oli kannettava tietokone.

Eipä aikaakaan, kun taas oli jonku syntymäpäivien aika. Ona saapui teini-ikäisen villiin maailmaan pyörähtäen ja postinkantajan katsellessa.


Jacobin piirteiden vahvistuessa Dimman huolikin kasvoi.

Ainokaisensa kasvaessa Dimmakin päätti muuttaa tyyliään.

Syntymäpäivälahjaksi Ona sai äidiltään sen kummallisen nuken ja muutaman Maapallon kartan. "Ne johdattavat sinut upeisiin paikkoihin", Dimma oli sanonut.

Mutta aika vieri aina vain eteenpäin, ja pian tulikin Onan aika lähteä yliopistoon.

"Ole varovainen."

Yliopistolle päästyä Ona varasi huoneen suuresta asuntolasta, jossa asui paljon samanikäisiä simejä.

Pian Ona alkoikin sopeutua yliopiston elämänmenoon.

Tyttö ehti ihastuakin. Pojan nimi oli enteellisesti Valentin, ja hän asui samassa asuntolassa Onan kanssa. Hänellä tosin oli myös flirttiä noin viiden tytön kanssa, joten Ona tiesi mahdollisuuksiensa olevan vähäiset.

Eräänä päivänä Ona istui kirjottamassa esseetä. Yhtäkkiä hän nosti katseensa ja huomasi Valentinin olevan samoissa puuhissa läheisessä pöydässä.

Ona nousi omalta paikaltaan saatuaan esseensä kirjoitettua, ja oli poistumassa huoneesta jalat täristen.

Yhtäkkiä Ona kuuli nimeään huudettavan.

Hermostuneena hän suki hiuksiaan, kun lähestyi ihastustaan.

Yhtäkkiä Valentin ryhtyi flirttailemaan Onalle.

Illan edetessä Ona alkoi uskoa monia hänen puheistaan. "Pidän sinusta ja vain sinusta."

Ona vaihtoi ensisuudelmansakin ihastuksensa kanssa.

Myöhään illalla he pitelivät toisiaan kädestä, mutta Onalla oli epäilyksiä Valentinin suhteen. En halua vain jäädä yhdeksi hänen valloituksistaan, ajatteli Ona.

Dimma vietti päivänsä etsimällä lehdestä huonoja uutisia Jacobiin liittyen.

Eräänä päivänä hän sellaisen löysikin.

Hän näppäili Onan numeron, ja kuunteli kun puhelin tuuttasi odottaen toisessa päässä olevan tyttärensä luurin nostamista.

Ona nosti puhelimen korvalleen. "Ona Brisbane", hän sanoi tottuneesti puhelimeen.

"Ona, äiti täällä", Dimma sanoi puhelimen toisessa päässä.

"Minun täytyy kertoa sinulle totuus itsestäsi. Kuka sinun isäsi on, miksi joudut elämään Maapallolla..", Dimma sanoi ja kertoi Onalle totuuden kaikesta, mitä oli vuosien varrella salannut. Kun hän päätti kertomuksen, Onan päässä risteli satoja kysymyksiä. "Miksi salasit tämän minulta? Miksi kerrot tämän vasta nyt?" hän kysyi äidiltään.

Ona kuuli Dimman vetävän henkeä vastatakseen tyttärensä kysymyksiin, mutta Ona kuuli myös toisen äänen. Ovi potkaistiin taustalla auki ja syvä miesääni ryhtyi kyselemään kysymyksiä. Dimma kirkaisi ja yritti änkyttää vastauksia, mutta sitten kuului laukaus. Puhelinta ei kuitenkaan lyöty kiinni, ja Ona kuuli äitinsä kähisevän puhelimeen viimeiset sanansa: "Pysy yliopistolla, siellä olet turvassa. Minä rakastan sinua."

Ona pudotti puhelimen paikalleen, ja ryhtyi melkein repimään hiuksiaan hysterian vallassa. Häneltä oli parissa sekunnissa viety paikka johon palata yliopiston jälkeen sekä äiti.

Tyttö nielaisi. Ei, nyt ei ollut itkemisen aika.

------------------------------------------------------------------------------------------------
Joo, viimeisessä kuvassa tosiaan näkyy ihanasti Paul's Reaction Tester, mutta en viittinyt uutta kuvaa vain tuollaisen pikkumokan takia ryhtyä ottamaan, kestäkää ihmiset :)

5 kommenttia:

  1. Huu, ihanat lomakuvat ja ihana loma mutta millainen loppu...
    Jacob taisi saada Dimman kiinni...voi voi!
    Ona parka...
    Onasta tuli tosi kaunis :)
    Valentin vaikuttaa jo nimensä puolesta hieman epäluotettavalta... Toivottavasti tämä olisi kuintekin ONan luottamuksen arvoinen :)
    JA onhan sinunkin kuvasi hyviä ja tarkkoja :)
    Jatkoa odotellen :)

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Säpinöissä jotain pientä ystävänpäivän kunniaksi :)

      Poista
  3. En muista seurasitko Repoloita mutta siellä olisi osa 5 ja perijä-äänestys :)

    VastaaPoista